Kulttuurista ja taiteestako ratkaisuja työssä jaksamiseen ja hyvinvointimme parantamiseen?

Kulttuurin, taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä on tiedetty pitkään ja siitä on saatu myös tutkimuksellista näyttöä niin pohjoismaissa kuin Yhdysvalloissakin. Esimerkiksi Karolinska Institutetin ja Tukholman lääninmuseon tutkimus osoitti, että taiteen katseleminen tekee ihmiset luovemmiksi, aktiivisemmiksi ja iloisemmiksi. Lisäksi taiteen kokeminen laski verenpainetta ja vähensi lääkkeiden tarvetta. Myös Suomessa tehdyt tutkimukset vahvistavat väitettä, että taide edistää terveyttä.

Osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa on käynnistetty hallinnonalojen yhteistyönä kulttuurin terveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämishanke. Hankkeessa laaditaan poikkihallinnollinen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma vuosille 2010-2014. Toimintaohjelma sisältää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä. Ohjelman osa-alueet ovat:

  • kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä
  • taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa
  • työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin
  • Aihetta on käsitelty kuluneella viikolla  Työterveyslaitoksen järjestämässä Työhyvinvointifoorumissa Turussa sekä Espoon Hanasaaressa pidetyssä Työ, terveys ja taide- yhteispohjoismaisessa seminaarissa. Tässä joitakin ajatuksia, joita nämä tilaisuudet minussa herättivät.

    Paljon tuntuu olevan erilaisia yksittäisiä hankkeita käytännön kentällä meneillään, mutta toivottavasti toimenpideohjelma luo yhteisiä suuntaviivoja toiminnalle ja tuo hankkeille enemmän julkista näkyvyyttä. Erityisen mielenkiintoista mielestäni on, että työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin on yksi toimenpideohjelman painopistealueista; tässä on haastetta myös työnantajille.  Tavoitteena on  hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen yksilötasolla ja työikäisen väestön pysyminen työssä nykyistä pidempään.

    Perinteisten johtajien huoneiden seinillä riippuvien taulujen lisäksi monet työnantajat  tarjoavatkin nykyisin työntekijöilleen kulttuuriseteleitä,  joilla liikuntaharrastuksen lisäksi on mahdollista virkistäytyä kulttuurin parissa. Mielestäni työnantajat voisivat hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä esimerkiksi koulutustilaisuuksissa pelkän tietopuolisen koulutuksen täydentäjänä. Työssä jaksamisen tukemiseksi voitaisiin perustaa myös työnohjausryhmiä, jotka hyödyntäisivät taidetta, kulttuuria ja luovia menetelmiä työmuotoinaan. Työnantaja hyötyisi työntekijöiden hyvinvoinnin ja mahdollisesti jopa sairauspoissaolojen vähenemisestä ja yksilöt puolestaan terveyden motivaation ja luovuuden lisääntymisestä. Kaikki osapuolet voittaisivat.