Työ Terveys Turvallisuus 6/2011: Kuvat työnohjauksen avuksi

Haastattelu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä

Työterveyslaitoksen asiakaslehti haastatteli meitä asiantuntijoina kuvien käytöstä työnohjauksen ja valmennuksen apuvälineinä.

Kuvien käyttö on vain yksi käyttämistämme työnohjauksen, coachauksen ja valmennuksen työmuodoista. Käyttössämme on sekä yrityksemme omia että muita työnohjauksen ja valmennuksen tueksi kehitettyjä kuvasarjoja.

Kuvia voidaan käyttää muun muassa virittäytymiseen, tunteiden ja roolien näkyväksi tekemiseen ja havainnointiin, yhteisen näkemyksen ja sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen, haastavien työtilanteiden jäsentämiseen tai vuorovaikutustilanteiden havainnointiin.

Lue artikkeli klikkaamalla kuvaa.

 

Kysy meiltä lisää lisätietoja kuvien käytöstä työyhteisösi tai avainhenkilöidesi tukena tai kehittämisessä!

Uusi sukupolvi haastaa työpaikan pelisäännöt

Aluksi muutama varoituksen sana: kaikenlaiset yleistykset ja ryhmänimitykset kätkevät aina alleen suuren kirjon erilaisuutta ja tekevät yksilöiden valinnoille ja arvoille vääryyttä. Siksi en käytä tässä uudesta sukupolvesta esimerkiksi nimitystä Y-sukupolvi – vaikka ehkä pitäisi.

Toisenlaiset työnhakijat

Osa asiakkaistamme törmää jo toistuvasti uudenlaisiin työnhakijoihin. Sijaisuuden tai työpaikan saaminen ei tee heistä nöyriä tai lojaaleja. He eivät sitoudu työpaikan arvoihin ja toimintamalleihin vain siksi, että ovat jonkun palveluksessa, vaan vaativat enemmän. He saattavat jopa edellyttää, että työnantaja täyttää heidän arvojaan esimerkiksi yritys- ja yhteiskuntavastuusta. He haastavat esimiestä, jonka pitää ansaita paikkansa alaisen silmissä, esimiehen asemavaltuutus ei automaattisesti tuokaan auktoriteettia. Read more

Tiimeistä puhuminen pitäisi kieltää lailla!

Miksi puhutaan tiimeistä ja itseohjautuvuudesta, jos kuitenkin todellisuudessa kyseessä on esimiesvetoinen työryhmä? Onko ainut syy se, että halutaan olla nykyaikaisia: meilläkin on tiimejä.

Nopein tie tiimiorganisaation rakentamiseen on korvata osastot, yksiköt ja työryhmät organisaatiokaaviossa sanalla tiimi. Palaveritkin voidaan näppärästi nimetä tiimipalavereiksi. Valmista, hetkessä ja halvalla. Hyvät tulokset vaan jäävät saavuttamatta. Mutta meilläkin on tiimejä!

Jos tiimistä puhumista ei nyt kuitenkaan kokonaan kielletä, niin milloin sitten saa puhua tiimistä? Minimiedellytys on, että tiimin jäseniä yhdistää yhteinen työ, jota yleensä tehdään jonkun kolmannen hyväksi. Tuo kolmas – asiakas, potilas, kuntalainen, toinen tiimi tai muu talon sisäinen yksikkö – hyötyy siitä, että hänen hyväkseen työtä tekevät sovittavat tekemisensä keskenään. Tehokkuus, laatu, tuottavuus ja/tai saavutettavuus paranee. Tiimi käyttää osaamistaan, luovuuttaan ja energiaansa yhteisen työn kehittämiseksi ja tarvitsee siihen keskinäistä vuorovaikutusta.  Tiimi myös vastaa työnsä tuloksista, onnistuu yhdessä.

Miksi siis pettää itseään (tai muita) puhumalla tiimeistä silloin, kun kyse on yksin työtä tekevistä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta minivoivista, esimiehen yksilöinä johtamista työntekijöistä, joita yhdistää vain esimies ja kustannuspaikka? Niinkin voi onnistua, mutta keinot ovat erilaisia kuin hyvin toimivassa tiimiorganisaatiossa.

Mitä mieltä sinä olet, kommentoi kirjoitusta!

TS Talous: Esimiehen rooli voi löytyä kuvien kautta

Neuvotteluhuoneen pöydälle on levitetty kolmisenkymmentä kuvaa. Saaristomaisema, liukuportaat, iloinen lehmä. Mitä mahtaa tarttua sosiaali- ja terveysalalla yli 20 vuotta esimiehenä työskennelleen Marjiksen käteen. Coach Mervi Herranen seuraa vieressä, kun valmennettava tutkii kuvia ja päästää assosiaatiot laukkaamaan. Tehtävänä on ensimmäiseksi löytää omia tulevaisuuden tavoitteita kuvaava kortti. Pöydältä nousee saaristolaismaisema. – Meri on monine mahdollisuuksineen iso, mutta onneksi on nuo saaret. Välillä voi ottaa maihin ja tarkentaa tavoitteen uudestaan, Marjis miettii. Vuorovaikutuksessa huomaa, että parivaljakko on viettänyt monia yhteisiä hetkiä coachingin merkeissä. He katsahtavat tuon tuosta toisiinsa ja täydentävät toistensa lauseita. Työpaikkansa taannoisessa kehittämishankkeessa coachausta saanut Marjis on nykyään ohjausmuodon ystävä itsekin. Hän kertoo käyttävänsä valmentavaa työotetta ja valokuvia apuna esimiestyössään. Missä kuvien teho sitten piilee? Marjiksen mielestä ainakin siinä, että kuvat antavat vakavallekin luvan irrotella. Valmentaja nyökkäilee vieressä ja lisää, että kuva auttaa sanallistamaan itsellekin vielä epäselviä ajatuksia sekä lisäämään luovuutta.  – Esimerkiksi oman esimiesroolin kanssa voi olla jumissa. Kuvan avulla voi hahmottaa tilannettaan ja saada tietoisia tavoitteita roolinsa muuttamiseen, Mervi kertoo. Vuosia työnohjaajan ja coachin töitä tehnyt työ- ja organisaatiopsykologi erikoistuu tällä hetkellä valokuvaterapeuttisten menetelmien hyödyntämiseen. Kuvat ovat vain yksi konsti toteuttaa coachingia. Tavoitteena on aina auttaa valmennettavaa itse löytämään voimavaransa. Caoching otetaan uisein avuksi organisaatiomuutoksissa. – Esimies on usein hyvin yksin muutoksissa, vaikka hän on juuris se avainhenkilö, jonka toimet heijastuvat koko työyhteisöön, Mervi sanoo. – Tapaamiset tarjoavat ohella mahdollisuuden hengähtää ilman esimiesroolia. Samalla voi rauhassa pohtia omaa edistymistä – sitähän uuden oppimisessa tarvitaan. – Tässä oppii, ettei kielteinenkään palaute kohdistu omaan persoonaan, vaan toimintatapaan esimiehenä, Marjis lisää – ja katsahtaa coachiinsa hymyillen.

Haastattelu Turun Sanomien talousliitteessä

Turun Sanomat kävi tutustumassa coachingin erilaisiin työmenetelmiin. Valokuvien kanssa työskentelyn lisäksi käytämme muun muassa erilaisia toiminnallisia harjoituksia, keskustelua, kirjallisia väli- tai pohdintatehtäviä ja asioiden havainnollistamista ja kirjaamista fläppipaperille. Erilaiset ihmiset ja tilanteet vaativat erilaisia työmuotoja!

Valokuvien käytöllä on muutama erityispiirre, minkä vuoksi ne ovat erityisen tehokkaita coachingissa ja työnohjauksessa: ne vapauttavat luovaan vuorovaikutukseen, auttavat tilanteiden kokonaiskuvan muodostamisessa, näkökulmien vaihdossa ja kaiken lisäksi vielä tempaavat mukaansa. Oiva apuväline, siksi olemmekin panostaneet paljon sen käytön monimuotoiseen osaamiseen!

Klikkaa yllä olevaa kuvaa niin voit lukea koko haastattelun.

”Kyllä ennen oli helpompaa: pomot oli pomoja ja alaiset alaisia!”

Mikä erottaa hyvin toimivan ja tehokkaan tiimin muista?

Varmasti monikin asia, mutta valmennustyössä törmäämme usein esimies- ja alaisroolien epämääräisyyteen. Tämä tuottaa kaikenlaista kitkaa, kuormittaa osallisia, vie pohjaa aikaan saamiselta ja työn mielekkääksi kokemiselta. Epämääräisyys on seurausta toistuvista muutoksista, uudenlaisista matalammista organisaatioista ja muuttuneesta tavasta tehdä työtä. Roolit eivät aina pysy muutosten mukana.

Onkohan vanhoja hyviä aikoja olemassakaan – paitsi mielikuvissamme?

Jonkinlaista kaipuuta entiseen viestittää jatkuva kysyntä (ja tarjonta) alaistaitojen koulutuksesta. Parhaimmillaan se sisältää oivalluksen työntekijöiden muuttuneesta roolista: itsenäisyys, itseohjautuvuus ja vastuun otto vaatii tuekseen selkeitä pelisääntöjä, jotka kaikki tiimissä ymmärtävät samalla tavalla. Onko siis taitojen ohella kysymys roolien uudelleen määrittelystä yhteisten sopimusten avulla?

Paluuta niihin vanhoihin aikoihin ei ainakaan ole, toki voimme ottaa oppia ja soveltaa hyvin toimivia käytäntöjä nykyisiin työelämähaasteisiin. Parhaat vastaukset eivät kuitenkaan tule tiimin ulkopuolelta eivätkä menneisyydestä, vaan ne ovat olemassa tiimin sisällä. Esimies- ja tiimivalmennuksen yksi tehtävä on nostaa roolit tarkastelun kohteeksi ja rakentaa niistä kaikkien ymmärtämä kokonaisuus: ”Kyllä nykyään on mielekkäämpää: teen osaamistani vastaava työtä itsenäisesti, mutta olen tärkeä osa tiimin onnistumista”. Tuossa esimiehelläkin on edelleen keskeinen, mutta niin erilainen rooli kuin aikaisemmin.

Mitä mieltä sinä olet, kommentoi kirjoitusta!